Sähkösuunnittelija – mitä se tekee ja mitä pitäisi osata?
Ihmisillä on aika kapea mielikuva siitä, mitä sähkösuunnittelija tekee työkseen. Monesti työtä ajatellaan miltei pelkästään tekniseksi näpertelyksi, jossa keskitytään vain pistorasioihin ja valaistuksiin. Totuus on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi mitä äkkiseltään luulisi.
Koulutus
Yleensä sähkösuunnittelijoilla on AMK-tasoinen insinöörikoulutus, mutta myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja löytyy suunnittelijoiden takataskuista. Yleisesti voidaan todeta, että sähkösuunnittelijoita yhdistää insinööritausta ja nimenomaan sähköinsinööriys eri suuntautumislinjoilta.
Sähkösuunnittelija Ossi Hämäläinen on työskennellyt Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Oy:llä yli 10 vuotta. Hän sanoo, että vielä yli 10 vuoden jälkeen tulee uusia asioita eteen, vaikka voisi luulla, että sähkösuunnitteluasiat olisivat jo kaikilta osin nähty.
”Se on hämmentävän laaja kenttä, joka sähkösuunnittelijan pitää osata. Pienemmissä yrityksissä tehdään kaikkea sähkösuunnitteluun liittyvää, isommissa firmoissa voi joku erikoistua johonkin tiettyyn asiaan”, Hämäläinen sanoo.
Sähkösuunnittelija suunnittelee mm.
- sähköt
- valaistukset
- paloilmoittimia ja turvavaloja
- äänentoistoratkaisut, esimerkiksi liikkeisiin ja kouluihin
- päällekarkaus- ja rikosilmoitinasiat
- kameroita ja kulunvalvontaa
- lisäksi lukematon määrä muita tele- ja turvajärjestelmiä
Monipuolisuutta kehiin
Kun Hämäläinen tuli alalle oli hänellä kuten monella muullakin ihmisellä, mielikuva siitä että sähkösuunnittelijan työ olisi erittäin teknistä työtä.
”Kun katson taaksepäin, niin työ on ollut yllättävänkin monitahoista. On kaupallista, sosiaalista, teknistä ja taiteellista puolta, saa olla vähän jokaisen alan asiantuntija. Itse tykkään tästä, sillä se sopii omalle luonteelle. Monipuolisuus työssä tuo kivaa vaihtelua, kun välillä saa olla jopa taiteellinen.”
Tekninen osaaminen pitää toki olla laajaa. Sähkösuunnittelijat tekevät paljon yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi pitäisi olla myös hieman sosiaalinen luonteeltaan, jotta kanssakäymiset asiakkaiden kanssa sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. Asiakaskontakteja on monenlaisia: yritykset, yksityiset asiakkaat, valtio ja kunnat. Monesti sähkösuunnittelija toimii myös projektin vetäjänä.
”Kokoukset ja asiakkaiden kontaktoinnit kuuluvat viikottain asiaan. Kommunikointi asiakkaan kanssa voi olla välillä hyvinkin haastavaa, kun monimutkaiset asiat pitäisi saada selvitettyä vastapuolelle selkokielellä. Asia saattaa olla hirveän teknistä, vaikeata ja korkealentoista, mutta se pitää pystyä kertoa maallikolle, mitä käyttäjän roolissa tarvitsee, tai miltä se näyttää tai mitä hyötyjä saadaan. Turha kertoa asiakkaalle taustalla olevasta tekniikasta, sillä hän ei tarvitse, eikä hänen tarvitse edes olla kiinnostunut siitä”, Hämäläinen naurahtaa.
Sähkösuunnittelua eri tasoilla
Sähkösuunnittelua tehdään eri tasoilla. Se voi olla hankesuunnitelma, luonnossuunnitelma, urakkalaskentaa varten tehty suunnitelma tai toteutussuunnitelma.
Esimerkiksi hankesuunnitelma on monesti vain sanalliseen muotoon tehty. Kuten mitä rakennukseen sähköteknillisesti tarvitaan. Kyseessä on siis varsin lavea suunnitelma. Siinä kerrotaan mitä järjestelmiä mahdollisesti tulee ja annetaan kustannusarvio.
Sähkösuunnittelijat ilmaisevat itseään paljon sanallisesti. Luonnos- / yleissuunnitelmakin on suurelta osin sanallinen, mutta siinä alkaa olemaan myös piirustuksia mukana.
Urakkalaskentaa varten tehdään aina piirustus, jolla urakoitsija pystyy laskemaan tarkan hinnan. Tämä voidaan tarkentaa sitten myöhemmin toteutuskuvaksi.
”Suunnittelu on tosi jännää puuhaa. Välillä maalataan isolla pensselillä, ja välillä projektissa voidaan tehdä tosi tarkkaa yksityiskohtaista työtä. Esimerkiksi joku piirikaavio, miten jonkun asian halutaan toimivan.”
Pohjimmiltaan palveluammatti
Suunnittelija istuu aika paljon tietokoneen ääressä, mutta vaihtelua tekemiseen tuovat aidot live-kokoukset ja valvontatyöt rakennustyömailla. Kun suunnitelmia tehdään, vaatii se yleensä paikan päällä käynnin kokonaisuuden hahmottamiseksi. Haastattelut asiakkaan kanssa ovat tärkeitä, mahdollisimman hyvän kuvan saamiseksi asiakkaan tarpeista.
”Itse ajattelen, että haluan palvella asiakasta aina mahdollisimman hyvin. Aina pitäisi olla liikkeellä palveluajatuksella. Silloin saa myös parhaiten irti asiakkaasta mitä hän oikeasti haluaa, millä hintatasolla liikutaan ja mitkä projektin raamit ovat. Myös ohi aiheen keskustelut ovat tärkeitä, niissä suunnittelija saa rivien välistäkin ongittua asioita jotka auttavat työtä, Hämäläinen sanoo.